Go to footer

5.10 Them

5. kauden jaksojen selostukset, kuvia ja keskustelua jaksoista.

Valvojat: Siru84, Loving Dead


5.10 Them

ViestiKirjoittaja Loving Dead » 17 Helmi 2015, 11:27

Katsaus jakson tapahtumiin

Shirewiltin ikävien tapahtumien jälkeen ystävämme ovat matkalla Washingtoniin. Sieltä he toivovat löytävänsä ihmisasutusta ja turvaa, mutta matkan taittaminen ei käykään aivan leikiten. Suurien zombilaumojen välttämiseksi he kulkevat tapansa mukaan pikkuteitä pitkin, mutta joutuvat tällöin kohtaamaan toisenlaisen vaaran: asutusalueet kiertäessään he kiertävät samalla mahdollisuudet löytää matkan varrella ruokaa, juomavettä ja polttoainetta. Hieman yli puolessa välissä matkaa pakusta loppuukin bensa ja matkaa on jatkettava jalan.

Viimeisten viikkojen kauheat kokemukset ovat edelleen tuoreessa muistissa. Maggie, Sasha ja Daryl surevat kukin tavallaan rakkaidensa menetystä. Perheensä vasta menettänyt Noah on järkyttynyt myös Tyreesen kohtalosta (menetti henkensä yrittäessään auttaa Noahia) ja pappi Gabriel kokee edelleen omantunnon pistoksia jätettyään seurakuntalaisensa oman onnensa nojaan. Toivottomuuden alkaessa hiipiä ryhmän mieleen Rick, ainoa jolla vielä on biologisia omaisia elossa, toteaa kaiken olevan helpompaa lapsille, koska he tottuvat nykyiseen maailmaan pienestä pitäen, ja kertoo sitten tarinan isoisästään, joka selvisi sota-ajasta kuvittelemalla itsensä jo valmiiksi kuolleeksi. Lopuksi Rick lausuu kuolemattomat sanat, joita olemme jo kauan saaneet odottaa: we are the walking dead.

Nälkä saadaan sammutettua yllättävällä tavalla, kun villiintyneiden koirien lauman aiheuttama uhka vaihtuu Sashan ansiosta nuotiolla paistetuksi koiranliha-ateriaksi. Salaperäinen "ystävä" tarjoaa myös auttavan käden vakavan juomavesiongelman ratkaisemiseksi, mutta kävelevät kuolleet kumppanimme eivät uskalla kajota tielle jätettyihin vesipulloihin. Ainoastaan Eugene viisaudessaan ("mikäli kyse on ansasta, olemme jo jääneet siihen kiinni") olisi valmis juomaan, mutta muu ryhmä estää sen epäillen vettä myrkytetyksi. Samassa taivas puuttuu tapahtumien kulkuun avaamalla akkunansa sepposen selälleen, ja pahimman janonsa sammutettuaan ryhmämme pääsee rankkasateelta turvaan Darylin löytämään latoon.

Yöllä rankkasade vaihtuu oikeaksi hirmumyrskyksi, joka puskee metsän läpi kaataen puita aivan ladon vierestä, mutta kaikessa kauheudessaan myrsky kuitenkin samalla pelastaa ystävämme riuhtaisemalla ladon ovea vaarallisesti painavan zombilauman mukaansa. Seuraavana aamuna teemme tuttavuutta uuden hahmon kanssa. Aaron ilmestyy puskan takaa ja yllättää Maggien ja Sashan pyytämällä saada tavata ryhmän johtajan, Rickin. Miten ihmeessä hän voi tietää Rickin nimen? Olemmeko kenties lähestymässä Morgania jälleen?
Avatar
Loving Dead
CO-Leader
CO-Leader
 
Viestit: 84
Liittynyt: 07 Helmi 2015, 09:58


Re: 5.10 Them

ViestiKirjoittaja Loving Dead » 19 Helmi 2015, 22:14

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva
Avatar
Loving Dead
CO-Leader
CO-Leader
 
Viestit: 84
Liittynyt: 07 Helmi 2015, 09:58


Re: 5.10 Them

ViestiKirjoittaja Loving Dead » 20 Helmi 2015, 20:42

Millaisia fiiliksiä jäi jaksosta? Mikä oli mielestäsi paras/pahin kohta?

Minusta tämä oli hyvä jakso - kuten aina! :D
Loppua kohden tosin ajattelin, että tässäkö tämä nyt oli, kun oikein mitään erityistä ei ollut tapahtunut, mutta sitten sieltä tulla tupsahtikin viime minuutilla se uusi tyyppi, niin se jotenkin kruunasi koko jakson. ;)

Tässä jaksossa oli jonkin verran symboliikkaa, jota on hyvä avata:

- Soittorasia, jonka Carl antoi Maggielle, symboloi Bethia, joka oli aina laulanut ryhmälle. Soittorasia oli rikki, Daryl korjasi sen, mutta käyntiin se lähti vasta, kun Aaron saapui. Ikäänkuin Beth olisi halunnut sanoa jotain, kenties, että tähän kaveriin voi luottaa!

- Auton takakonttiin sidottu zombi palautti Maggien mieleen sen kuinka Beth oli siepattu. Hän pamautti takaluukun kiinni samoin kuin oli sulkenut mielensä sisareltaan eikä ollut lähtenyt etsimään häntä.

- Kaikkein vaikuttavin symbolinen tapahtuma oli ladon ovien kiinni pitäminen yhteistyössä. Tämä kohtaus on saanut paljon kritiikkiä sellaisilta katsojilta, jotka odottavat sarjalta realismia ja loogisia tapahtumaketjuja, mutta valitettavasti (niiden katsojien kannalta) sarjassa on paljon kohtauksia, joiden ei ole tarkoituskaan olla loogisia, vaan joiden merkitys on "pinnan alla". Rickin jengi on pohjamudissa ja yksi jos toinenkin miettii pystyvätkö he enää jatkamaan tai onko siihen edes syytä. Sitten kolme kaikkein eniten surevaa, Daryl, Maggie ja Sasha, tässä järjestyksessä, nousevat yksi toisensa perään pitämään zombit oven takana ja lopulta koko muukin porukka. He tarvitsevat toinen toisiaan ja vain yhdessä he ovat kyllin vahvoja taistelemaan uhkaa vastaan! He eivät ole ne, "them", vaan heillä on vielä elämä ja toisensa, joiden puolesta taistella!
Omasta mielestäni paras kohta oli Rickin puhe "we are the walking dead". :kulkija: Yeah!

Pahin varmaankin se, jossa Daryl itki ja poltti kättään. Hey c'mon, iso mies... siisha... toivoa sopii, että nyyhkyttelyt sweat ovat nyt ohi ja mies saa ryhtinsä takaisin!
Avatar
Loving Dead
CO-Leader
CO-Leader
 
Viestit: 84
Liittynyt: 07 Helmi 2015, 09:58


Re: 5.10 Them

ViestiKirjoittaja Siru84 » 21 Helmi 2015, 01:24

Miksi muuten Rick sanoi noin, että "we are the walking dead". :eyes: En päässyt selvyyteen asiasta :oops: Muuten jakso oli vähän... hmm. Hyvä, vaikkakin ei paljoa sillee tapahtunut, paitsi ihan lopussa. Meinasin jo ajatella, että loppuuko jakso tylsästi, mutta hyvä kun saatiin tollanen cliffhanger ;) Hyviä pohdintoja sulla Loving Dead Kuva
Avatar
Siru84
Group Leader
Group Leader
 
Viestit: 253
Liittynyt: 08 Marras 2013, 03:03


Re: 5.10 Them

ViestiKirjoittaja Loving Dead » 23 Helmi 2015, 11:49

Tässä piilee se suuri salaisuus, että katsojathan ovat kaiken aikaa kuvitelleet sarjan nimen Walking dead eli kävelevät kuolleet tarkoittavat zombeja, mutta yllätys yllätys nyt paljastui, että käveleviä kuolleita ovatkin Rick ja hänen ryhmänsä itse! He kaikki kantavat virusta ja ovat tuomitut muuttumaan zombeiksi
(ellei joku tai jokin tuhoa aivoja): :itsemurha: tai :kulkija: !

Rickin puheesta kävi vielä hyvin ilmi miksi heidän on hyödyllistä ajatella juuri näin. Hän kertoi kysyneensä isoisältään olivatko saksalaiset koskaan yrittäneet tappaa hänet sodassa. Isoisä oli vastannut, että hän oli kuollut samalla hetkellä, kun he astuivat vihollisen maaperälle. Siitä eteenpäin hän oli joka aamu sanonut itselleen: "Lepää rauhassa! Nyt nouse ja mene sotaan!" Teeskenneltyään muutaman vuoden kuollutta hän selvisi siitä lopulta elossa. Rickin mielestä he selviäisivät samalla taktiikalla. Kun he sanoisivat itselleen olevansa valmiiksi kuolleita, he voisivat voittaa pelkonsa ja murheensa ja keskittyä siihen "mitä pitääkin tehdä".

On muuten aivan oikeasti erittäin hyvä keino selvitä elämän ongelmista: kun kuvittelee pahimman jo tapahtuneeksi, niin saa mielenrauhan ja voi keskittyä käytännön toimiin estääkseen tuon pahimman tapahtumisen!
Avatar
Loving Dead
CO-Leader
CO-Leader
 
Viestit: 84
Liittynyt: 07 Helmi 2015, 09:58


Paluu Etusivu

Paluu Kausi 5

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa